Digitaaliset alustat EU:ssa: Airbnb:n oikeudellinen asema selitetään.

The classification of digital platforms has become a cornerstone legal issue in the twenties, particularly in sectors where traditional regulatory frameworks intersect with technological innovation. One of the most debated questions is whether platforms like Airbnb should be considered merely as "information society services" under Directive 2015/1535 or whether they should be subject to the national regulations governing real estate and hospitality services so to say they are end service providers. This distinction influences the obligations imposed on such platforms and the extent to which national authorities can regulate their operations.

EU:n sääntelykehys

Directive 2015/1535 defines an "information society service" as one that is:

1. Korvausta vastaan,
2. Etäältä,
3. Sähköisesti,
4. Vastaanottajan henkilökohtaisesta pyynnöstä.

Yleisesti ottaen EU:n jäsenvaltiot eivät voi asettaa mielivaltaisia rajoituksia tällaisille palveluille, kuten vaatia palveluntarjoajilta etukäteislupaa tai lisensointia, paitsi poikkeustapauksissa, joissa noudatetaan erityismenettelyä, johon kuuluu ilmoituksen tekeminen Euroopan komissiolle.

Sen sijaan tämän luokittelun ulkopuolelle jääviin palveluihin, kuten kiinteistöjen vuokraukseen tai majoituspalveluihin, voi kohdistua kansallisia säännöksiä, kuten lupia, verotusta ja kiinteistöjen käyttöä koskevien paikallisten lakien noudattamista. Nämä vaatimukset vaihtelevat maittain EU:n sisällä.

Airbnb-tapaus: oikeudellinen tarkastelu (C-390/18)

Joulukuussa 2019 Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) käsitteli tätä kysymystä asiassa Airbnb Ireland UC vastaan AHTOP (Asia C-390/18). Tapaus johtui Ranskan matkailujärjestö AHTOP:n haasteesta, jonka mukaan Airbnb:hen olisi sovellettava kiinteistönvälittäjiin sovellettavia kansallisia säännöksiä.

The CJEU ruled in favor of Airbnb, concluding that its primary service is to provide an "information society service" rather than a real estate service. The Court reached this conclusion based on several key factors:

1. Airbnb toimii välittäjänä isäntien ja vieraiden välillä digitaalisen alustan kautta.
2. Se ei aseta vuokrahintoja eikä määrää vuokrasopimusten erityisehtoja. Se ei osallistu lopputuotteen koostumukseen. 
3. Se ei omista tai hallinnoi alustallaan lueteltuja kiinteistöjä.
4. Se ei tarjoa suoraan vieraanvaraisia palveluja, kuten siivousta, huoltoa tai vastaanottoa.
5. Se ei edellytä isänniltä erityistä lupaa tai pätevyyttä, joka ylittää paikallisten lakien noudattamisen.

Based on these factors, the Court ruled that Airbnb's primary service is intermediation and it is distinct from the actual provision of rental accommodation and should be classified as an information society service. As a result, Airbnb benefits from the protections offered under Directive 2000/31 (e-Commerce Directive), which limits the ability of Member States to impose restrictive regulations without adhering to EU notification procedures.

Vaikutukset digitaalisiin alustoihin

The CJEU's ruling has significant implications for digital platforms operating in the accommodation and service sectors. Unlike Uber, which was classified as a transportation service, not recognised as ISS due to its involvement in price and product formation and its control over drivers and fares, Airbnb does not exert similar control over property owners and rental conditions nor Airbnb does not control prices. Therefore, it was recognized as an intermediary rather than a provider of real estate services.

Tämä päätös ei kuitenkaan koske kaikkia alustoja. Luokittelu riippuu tietyistä kriteereistä, kuten

1. Onko palveluntarjoajilla määräysvaltaa palveluntarjoajiin nähden (esim. hintojen asettaminen, ehtojen saneleminen tai toimintojen hallinnointi).
2. tarjoaako alusta suoraan muita ydinpalveluja kuin matchmaking-palveluja (esim. omaisuuden omistaminen, kuljetusten tarjoaminen tai vuokra-asuntojen ylläpito).
3. Voivatko palveluntarjoajat (esim. isännät tai kuljettajat) toimia itsenäisesti alustan ulkopuolella.
4. Yrittääkö palveluntarjoaja kiertää sovellettavaa lainsäädäntöä (lisensointia, rekisteröintiä jne.).

Tuomioistuin on antanut eriävän tuomion muissa tapauksissa, kuten Uberin tapauksessa, jossa yrityksen katsottiin olevan olennaisessa asemassa kuljetuspalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa. Vastaavasti asiassa Star Taxi App case, the CJEU examined a ride-hailing app's role and determined that it constitutes an information service or a transportation provider.

Thus, the legal classification of digital platforms is highly dependent on their operational model and level of control over service providers. The Airbnb case demonstrates that platforms functioning primarily as intermediaries, without setting prices or dictating key service conditions, can qualify as information society services under EU law. However, platforms that exert significant control over service provision - such as Uber - may be classified as service providers subject to stricter national regulations.